Perustaminen, puheenjohtajat ja toiminta

Säätiön perustaminen

Suojeluskuntien lakkauttamisen yhteydessä syksyllä 1944 halusi Vakka-Suomen suojeluskuntapiiri pelastaa sekä oman että piiriin kuuluvien suojeluskuntien omaisuuden joutumasta valtion haltuun. Vakka-Suomen Nuorisosäätiö perustettiin 50.000 markan pääomalla 4.11.1944. Oikeusministeriön samana päivänä vahvistamien sääntöjen mukaan säätiön tarkoitukseksi määriteltiin nuorison ruumiillisen ja henkisen kehityksen tukeminen Vakka-Suomen alueella raittiissa, terveessä ja kristillismielisessä hengessä. Tätä tarkoitusta säätiön tuli toteuttaa jakamalla avustuksia ja apurahoja joko yksityisille henkilöille, jotka valmistautuvat nuorison kasvattajiksi tai jotka sellaisina jo toimivat taikka sellaisille yhdistyksille tai yhteisöille, joiden tarkoitusperät ovat sopusoinnussa säätiön tarkoituksen kanssa.

Säätiön toiminta-alue muodostui säätiön perustamisen aikaiseen Vakka-Suomen alueeseen kuuluneista kunnista:
Eura, Eurajoki, Hinnerjoki (nyk. Eura), Honkilahti (nyk. Eura), Kalanti (nyk. Uusikaupunki), Karjala (nyk. Mynämäki), Kiukainen (nyk. Eura), Kodisjoki (nyk. Rauma), Kustavi, Köyliö (nyk. Säkylä), Laitila, Lappi (nyk. Rauma), Lokalahti (nyk. Uusikaupunki), Mietoinen (nyk. Mynämäki), Mynämäki, Pyhämaa (nyk. Uusikaupunki), Pyhäranta, Rauma, Säkylä, Taivassalo, Vehmaa ja Yläne (nyk. Pöytyä).

Säätiön omaisuus

Säätiön omaisuus karttui loppuvuodesta 1944 lotilta ja suojeluskunnilta saaduilla lahjoituksilla, joista merkittävimmiksi muodostuivat Oy Raumanlinnan, 1933 valmistuneen suojeluskuntatalon osakkeet. Raumanlinna Oy:n pääosakkaana Vakka-Suomen Nuorisosäätiö oli tiiviisti mukana Raumanlinnan myymistä koskeneissa neuvotteluissa 1970-luvulta lähtien ja vuonna 1993 Satakunnan Säätöpankin kanssa solmitussa kaupassa säätiön sijoitusomaisuus kasvoi n. 35.000.000 markalla.

Säätiön hallituksen puheenjohtajat

Rauman kirkkoherra, rovasti Aapeli Jokipii 1944-1950, teollisuusneuvos Aarne Tuomola 1950-1965, laamanni T. A. Aalto-Setälä 1965-1976, ekonomi Aapo Rajahalme 1976-1995, kauppaneuvos Esko Immonen 1995-1998 ja vuorineuvos Jari Paasikivi 1998- . Aapo Rajahalme nimettiin säätiön ensimmäiseksi kunniapuheenjohtajaksi vuonna 2003.

Historiateos

Säätiön sekä Rauman että Rauman mlk:n suojeluskuntien ja lottien historiaa on valtiotieteen tohtori, dosentti Mikko Uola kuvannut ansiokkaasti vuonna 1994 julkaistussa teoksessaan ”Raumalaiset Suomea suojaamassa”. Kirja on lainattavissa alueen kirjastoissa sekä veloituksetta saatavissa säätiön toimistosta sähköpostitse erikseen sovittavana aikana.

Veteraani-illat

Vuosittaisia, marraskuun alkuun sijoittuneita, isänmaallisia veteraani-iltoja säätiö järjesti vuodesta 1964 vuoteen 2017. Veteraanien lisäksi iltoihin kutsuttiin puolustusvoimien, reserviläis- ja maanpuolustusjärjestöjen sekä muiden yhteistyötahojen edustajia. Viiden vuoden välein iltaa vietettiin säätiön vuosijuhlana, johon myös lottajärjestön toimintaan osallistuneita kutsuttiin mukaan. Veteraani-iltoja vietettiin Hotelli Raumanlinnan juhlatiloissa vuoteen 2005 asti ja sen jälkeen Kulttuuritalo Posellissa. Vuosijuhlapaikkana edellisten lisäksi oli myös Rauma-sali.

Avustustoiminta

Urheiluseurat ovat alusta saakka olleet keskeisellä sijalla tukia annettaessa. Partiojärjestöjen osuus tuen saajista kasvoi 1960-luvulla. Säätiön myöntämä tuki on jakaantunut monille yhteisöille ja tuen saajien joukko on ollut yhteiskunnallisesti moniarvoinen.

Säätiön vuodelle 2024 myöntämien tukien jakaantuminen